SUICIDE
My heart has been bleeding for past 27 years. Some wounds are the type they will never close up and scar over. And some memories are like cannonballs, once they hit, you will never get fixed up the destroyment they leave behind. And some memories...
HE’S GONE
He passed away. Yes. But I still can’t face it. I have always faced everything, from eye to eye. Always. But now I can’t. Why? Let me tell you. When I even think of the fact that he is not here any longer, it feels...
THE FUTURE IS CALLING
The past week has been hard for me. You know my life has anyway been very hectic this year (well yeah, my whole life has been hectic as f*ck, and yes I should really clean my mouth up) and it feels like there hasn’t been...
THE PAIN
My blog is not my diary, neither are my social media channels, they are all just the ways to influence. I mean, when you see there some smile, it doesn’t mean I am not carrying some suffer, something I call as agony myself. It has...
GETAWAY
Home feels so quiet and empty. My little clumsy BenBen always filled the home with most weird voices. Let me give you an example: he was eating, turned to look around, stepped on his own plate, slipped, the plate made a voice which made him...
SWEET DREAMS BENBEN
At Tuesday night I read the last bedtime story for my dear darling, the story was Peter Pan. BenBen fell asleep in my arms, but I couldn’t sleep. I felt too sad and terrified about goodbyes next day. As I wrote earlier, BenBen went very...
RISE AND RISE AGAIN – TAKAISIN JALOILLEEN
Perjantaista tuntuu kuluneen iäisyys, mutta samaan aikaan se tuntuu kuin eiliseltä. Saimme viettää viimeiset päivämme kauniisti niillä voimavaroilla, jotka meillä oli jäljellä ja jokaiselle viimeiselle kolmelle päivälle meille suotiin aurinkoa ja lämpöä. Olen näistä viimeisistä yhteisistä hetkistämme todella kiitollinen. I am so grateful for the time...
SURUSSA – IN THE SORROW
Hetken hiljaisuus. Kirjoittaminen helpottaa, mutta kaikki sanat ovat nyt niin henkilökohtaisia, etten voi niitä tänne näpyttää. Preston O’Rayley, “Peikko” kuten häntä meillä kotona kutsuttiin, nukkui pois tänä aamuna. Taistelu lymfooman kourissa kävi liian raskaaksi. Paino laski reilut kaksi kiloa ja tänä aamuna pikkuinen painoi enää...
DEEP INSIDE ME
Elämääni on ehtinyt koskettaa moni asia syvästi, tunteet ovat ottaneet vallan ja nenälleen on lennetty enemmän kuin tarpeeksi. Kiireessä stressin painaessa ohimoilla sitä unohtaa pysähtyä huomaamaan asioita, jotka käytännössä vain lipuvat ohitse. Osa niistä on mahdollisuuksia, joihin emme huomaa tarttua. Painamme menemään kuin viimeistä päivää...