Välillä tekee hyvää matkata epämukavuusalueiden ulkopuolelle, mutta ei todellakaan liian useasti. Se on kuin retki nurinkuriseen mummolaan, jossa ei saakaan lettuja vaan käteensä lapion ja käskyn kasvimaalle kitkemään rikkaruohoja. Mutta sekin on välillä vain pakko tehdä: rikkaruohot täytyy kitkeä, jotta kasvimaan herkut pääsevät kasvamaan paremmin ja terveemmin. Lisäksi mummonkaan ei tarvitse olla äkäinen, jos sen tekee oma-aloitteisesti. Olisiko tässäkin siis loppujen lopuksi kyse vain asenteesta?



Moni asia muuttuu helpommaksi ja muvammaksi, kun siihen suhtautuu eri tavalla. Se on kuitenkin joskus ihan käsittämättömän vaikeaa, melkeinpä mahdotonta. Jos serkkutytön kanssa ei tule toimeen, niin sukujuhlissa väkisin hymyily saattaa olla todellisen työn takana. Joskus ilman puhdistaminen tekee kuitenkin hyvää.

Lenkille lähtö saattaa tuntua joskus liian työläältä. Puhutaanko silloin kuitenkin vain väsymyksestä, vai oikeasta inhosta? Inhottaako liikunta? Mietitäänpä hetki liikunnan hyviä puolia, kuten sitä ihanaa oloa ihan vain pienenkin kävelylenkin päätteeksi. Joskus kun minua oikein laiskottaa, lähden itseäni yhtään painostamatta ulos ihan vain istumaan. Jo pelkkä raitis ilma saa aivot tuntumaan ihan uusilta pienen pääni sisällä.

Itseä on turha piiskata tekemään asioita, joista ei pidä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehoittaisin laiskuuteen tai välinpitämättömyyteen. Kuten olenkin monesti kirjoittanut, me ihmiset olemme usein ääripääeläjiä; ei oikein osata löytää sitä kultaista keskitietä. Joko tehdään täysillä tai ei tehdä ollenkaan. Itse ääripääeläjänä olenkin joutunut opettelemaan omien rajojen löytämistä, tuntemista sekä itsestäni huolehtimista. Itsensä rakastaminen ei automaattisesti tarkoita itserakkautta. Se on ihan terve juttu.

Tällä viikolla olen tehnyt töitä ihan hulluna, vielä pitäisi ensi viikko jaksaa rutistaa ja sitten alkaakin pieni loma häämöttää loppukuussa. Ihanaa! Odotan sitä todella!

Tämän viikonlopun aikana aion etsiä omia mukavuusaluitani. Sekin on välillä tarpeen. 🙂
Aion tehdä asioita, joista ihan oikeasti tykkään ja löytää uusia sellaisia. Viime viikonloppuna kävin pitkästä aikaa heittelemässä koreja ja nautin suuresti! Jos ilmat sallivat, aion suunnata kentällä tänäkin viikonloppuna! Ja jos ei huvita, töllötän sohvannurkassa Minioneja koko päivän 😀


Ja jos luulit, että tämä lyyli ei tunge suuhunsa kebabia, olet todella väärässä. Tämän päivän päätteeksi suuntaan Turun parhaaseen kebulaan ja haen kolme isoa rullaa. Ihan vain itselleni. Sunnuntaina odottaa rankkaakin rankempi jalkatreeni Marian kanssa, joten eiköhän tämä cheatmeal ole ihan ok?

Tietysti on!

Ihanaa viikonloppua! Löydetään jokainen tänä viikonloppuna joku uusi juttu, josta tykätään!

PUS!

<3 LOLA