Oh, what a Monday it was with all busy and business. Tuesday was not calmer at all and I also had a horrible migraine teasing me all day long. The day started with a conference 45 minutes by car from home so it was an early wake up. All day after meeting was running from the place A to the place B. Two canceling messed my next day up but that’s the life. After all and still having a bad headache I noticed my day was been pretty good. And it was all because of lovely people around. Without them it would have been like a mess because of migraine and horrible busy. I felt very grateful and happy for those people I have in my life and let that feeling pamper myself until I fell asleep. 

__________________________________________

Maanantai vilisi ohi niin nopeasti, että illalla luulin jo olevan tiistai. Tiistai, eli eilinen oli aivan Hulabaloo -päivä aamusta iltaan, eikä kokonaisuutta helpommaksi tehnyt se, että migreeni järjesti bileet päässäni lupaa kysymättä. Tänään on taiteiltu eilisten aikataulumuutosten ehdoilla, eikä kommelluksilta ole vältytty. On “vasta” keskiviikko ja minusta tuntuu, että olisin puurtanut jo koko viikon..

Eilisaamu alkoi pitkällä kokouksella, mutta migreenistä huolimatta se oli kiva juttu. Pysähdyin taas huomaamaan, miten suuri merkitys ihmisillä arjessamme ja työssämme on. Niin hyvässä kuin huonossa. Hyvät tyypit nostattavat ja vaikeastakin päivästä voi tulla yksi parhaimmista. Negatiiviset tallustajat puolestaan voivat saada hyvän päivän muuttumaan hyvin huonoksi vain silmänräpäyksessä. Olen onnekas saadessani jakaa arkeani ja elämääni ihanien ihmisten kanssa. Jokainen valitsee oman seuransa ja tunnen olevani hyvin onnekas siitä, että minut on valittu olemaan osa näiden elämääni kuuluvien upeiden tyyppien kokoonpanoa.

Olisinko pysähtynyt pohtimaan näitä asioita eilen, jos migreeni ei olisi viiltänyt päätäni niin kovasti? Kuka tietää, mutta katson saaneeni tuosta ikävästä kipuilusta paljon positiivista osakseni, eli selätin sen peikon, joka yritti pilata päiväni.

Eilen yhden asian peruuntuminen johti toiseen ja toinen aiheutti varsinaisen hullunmyllyn aikatauluissani, mikä vaikutti vahvasti seuraavaan päivään. Tämä päivä on siis ollut todellista nuoralla tanssimista. Mutta jotenkin näen ison tarkoituksen koko kuluneen puolentoista viikon tapahtumissa – minusta tuntuu, että olen ohjautunut sattuneiden asioiden takia, tai ansioista, oikeille urille. Se mitä tuleman pitää on vielä täysin tuntematonta, sillä eihän kukaan voi tulevaan nähdä, mutta minulla on käynnissä olevista asioista hyvä fiilis.

Ja sitten niihin kommelluksiin.. Kiire saa minut tehostamaan omaa tehokkuuttani, eli multitaskaamaan entistäkin hurjemmin. Tämän seurauksena kippasin proteiinipannukakkutaikinan uuniin ja aamu meni uunia kuuratessa. Myöhemmin pankkikorttini joutui oudon käyttökatkon uhriksi ja se lakkasi hetkellisesti kokonaan toimimasta – juuri sillä hetkellä tietysti, kun olin kassalla maksamassa ostoksiani. Jonoa kertyi taakseni ja minulla oli valtavat ostokset hihnalla. Muut asiakkaat eivät tietysti ymmärtäneet mistä oli kyse ja äkkiä olin se kassan tukkiva täti, joka sai pitkät vihaiset katseet ja äkäistä mutinaa osakseen. Kuittini keskeytettiin ja ostoksiani alettiin siirtää kylmään asian selvittämisen ajaksi. S-Pankki palveli onneksi aivan vieressä, mutta sielläkään ei osattu tehdä asialle mitään. Tyypillisesti asian pitäisi korjaantua pian, mutta tyypillisesti tällaista ei myöskään tapahdu.

Kyseessä oli jokin yhteyshäiriö, joka korjaantui vartissa, mutta asian selvittely kassalla oli äärimmäisen noloa. Teknologia on hieno juttu, mutta kun se temppuilee, voi lakata moni asia toimimasta. Tänään lakkasi toimimasta raha, mutta onneksi vain hetkellisesti.

__________________________________________

Today, Wednesday, has been a bit crazy. A busy busy busy again but also something else. At first I had a pancake accident at home, because of very bad multitasking I pour the protein pancake dough into the oven and all morning I needed to use by cleaning it up. The smell was horrible and dough was everywhere. Later my debit card stopped to work for some weird reason and I noticed it when I was buying my foods in the market. It was so horrible because the problem was with the bank, not with me, and I couldn’t pay my shoppings. It took 15 minutes to fix the thing, not long but it felt like forever when other customers stared at me with funny and very angry faces. I was locked the desk because of my problem. All of them thought I had no money lol

Anyway the point of my post today is just telling my week has been super busy and it’s just Wednesday. Two days left and I already feel like a zombie lol. I am now finally laying home with BenBen and feeling happy he is here with me. My little stinky puppy, his tongue is out while sleeping and he looks so cute haha. Not so many understand my busy lifestyle but that’s what I am enjoying. I don’t like to go partying or drinking, after work I just wanna take my pajama and lay in bed by watching tv and cuddling with Ben. So many says there is something wrong with that. That I am like a granny. So what. That’s me. Now it’s time to say good night, as I said two days left before weekend. Sweet dreams, xx, Lola

__________________________________________

Kiireen handlaaminen on välillä ihan jäätävää hommaa, eivätkä kaikki ei-niin-kiireiset-tyypit menoani aina ymmärrä. Miksi minulla ei ole aikaa hypätä siellä, täällä ja tuolla tai miksi pistän asiat tärkeysjärjestykseen hauskuusjärjestyksen sijaan? Elän vahvasti työlleni ja nautin siitä, jokainen kokoaa oman elämänsä omien arvojensa pohjalta ja minun tieni kulkee tässä. Tämä viikko opetti minulle myös sen, että ne asiat, jotka eivät tunnu asettuvan uomiinsa tässä elämäntyylissäni, eivät ole elämääni tarkoitettu tässä ja nyt. Sillä asiat järjestyvät aina, jos niiden kuuluu järjestyä. Pakottamalla homma ei tule toimimaan, joten on parempi antaa olla jos homma menee aivan liian vaikeasti hoidettavaksi.

Olen viimein päässyt ryömimään sohvalle Bentleyn viereen, kello on puoli kaksitoista. Vitsiläinen miten ihanalta, kotoisalta ja lohdulliselta tämä kummallisen hajuinen pieni mies kainaloon käpertyneenä voikaan tuntua. Elämässäni ei ole mikään pielessä silloin, kun BenBen on tässä. Vielä olisi kaksi päivää tätä arkiviikkoa jäljellä, enkä edes uskalla kuvitella mitä huominen ja ylihuominen tuo tullessaan. Kylläpä elämä voikin välillä olla hassua.. 

Hyvää yötä murut, nähkäähän söpöjä unia. 

PUS!

<3 LOLA