Kuten aiemmassa postauksessani viittasinkin, Rodokselle jää jotain, mitä tulen kaipaamaan. Lämminsydämiset ihmiset, jotka täyttävät elämäsi valolla eivät ole itsestään selvyys, eivät tässä maailmassa. Joten kun sellaisiin ihmisiin törmää osaa saamaansa ja kokemaansa arvostaa. Ainakin minä osaan. Lisäksi uskon, että juuri tällaiset lempeät ihmissuhde-kokemukset tuovat omaan elämään näkövinkkeliä, jota vaalittaessa voi itse jakaa hyvää ympärilleen.

As I said before here in Rhodes is something I will miss a lot when I back to Finland. Lovely people with truly warm and caring heart are not self-evident. Not in this world, not anymore. So when you meet this kind of people who fill your heart with a light and tender you really appreciate it. Anyway I do. I also believe that these kind of experiences makes you to think about the world the better way and puts you to be more nice to other people around. Or I wish so. That’s why I always love to share love and kindness. But back to the Rhodes.. 

Kolmantena iltana Rodoksen Ixiassa olimme jo aivan kypsiä ravintoloiden sisäänheittäjiin. “Tule meidän ravintola, tässä paras pihvi. Ota pasta, pizza, makaroni mitä tahansa meiltä saat paras!” On ihanaa, että ihmiset puhuvat täällä suomalaisille suomea ja ruotsalaisille ruotsia, arvostan sitä suuresti. Mutta kalastaminen ottaa pattiin.

On the third evening we were so fed up with all “fisher men” as I call them – the people front of the restaurant who presses you to get it. “Tule meidän ravintola, tässä paras pihvi. Ota pasta, pizza, makaroni mitä tahansa meiltä saat paras!”  I heard this Finnish-like phrase so many times and to be honest I love the way when people speak Finnish for Finnish people and Swedish for Swedish people and so on.. but this fishing things just makes me so sad. I hate to say know but I am not hungry all the time. 

Ja sitten se tapahtui: Lenkkaripappa. Olimme juuri tulleet rannalta ja vatsamme kurni kovaan ääneen. Halusin jotain raikasta ja terveellistä, kevyttä mutta silti ravitsevaa. Hyvien ruokapaikkojen löytäminen on aina reissun päällä kiven alla, minkä vuoksi minulla onkin aina omat eväät mukana. Olen vaativa syöjä. Erään ravintolan portaita alas käveli vanha papparainen ruudullisessa kauluspaidassa ja kirkkaan keltaiset lenkkarit jalassa. Minua nauratti, sillä tunnistin itseni: vedän Niket jalkaan AINA, silloinkin kun pitäisi käyttää korkkareita. Tällä papalla oli sama meininki. Jäin siihen hymyilemään ihan huomaamattani ja papparainen köpötteli luoksemme. Äkkiä meille selvisi, että tämä Lenkkaripappa oli osa ravintolan henkilökuntaa. Edessä komeileva ravintola oli tyylikäs enkä voinut uskoa sen etikettiin kuuluvan vanhus lenkkareissa. MITÄ IHMETTÄ! Papparainen tarjosi meille ruokalistaa ja kaiken huvituksen vallassa päätimme kokeilla tätä fiiniä mestaa.

But anyway, this was when it happened! The Sneaker Grandpa! We just came from the beach, it was about 8:30pm and we felt so hungry. But it’s always SO HARD to find a restaurant I can eat something or anything. I always demand my fitness style food without anything added even a salt and especially flours, bad fats and flours.. That’s the reason why I always carry some foods with me no matter where I travel or how long. But now I was too tired to cook and I wanted to find a place that could prepare me something healthy, fresh and high-quality. 




And as I said: this was when it happened! The Sneaker Grandpa! On the stairs of one fancy looking restaurant called COCONUT we noticed the very old man who was wearing a blue basic shirt and very bright yellow sneakers. This made me smile so warmly: in this little old man I saw myself so clear! I am the one who wears NIKEs all the time for everywhere even I should put some high-heels. I want to feel good all the time and I want my feet stay healthy, high heels are so horrible lol. So instead formal shoes this old man chose the sneakers. How adorable! I just stand there and looked at him like a girl who just got crush on! hahah. This old man came to us and very soon we understood this grandpa was part of the staff of this luxurious place. Whaaaat?? I was so upset but in a good way and after a lovely discussion with the old man I decided I really wanted to try this fancy restaurant. 

Ja sitten tapahtui BAM! Ruokalista oli huumaava, valmistettu ateria vielä huumaavampi ja palvelu parempaa mitä olen eläissäni saanut. Tänä iltana söin vain salaatin, mutta seuraavana iltana päätin kokeilla jotain hieman enemmän. Tarjoilijamme muisti meidät heti ja toisti eiliset vaatimukseni salaatin suhtiin täydellisesti ulkomuistista, sitä mukaillen hän ehdotti minulle annosta, joka vastasi kaikkien makunystyröideni suurimpia unelmia. Hän leikitteli hieman listan ulkopuolelta ja lopputulos oli täydellinen.

Kolmatena iltana minut yllätettiin täysin ja BAMien kirjo senkun jatkui. Nautin täydellä mielellä ja koko keholla, tunsin eläväni. 

And then the BAM happened: the menu was amazing but the pricing was still nice. Ok, at first I thought it’s a trap – or course it is I thought, the food just can’t be high-quality. But Oh My Gosh! It was! It was so delicious and so fresh, and it felt and tasted so good in my mouth. I ordered only the salad and as I was wish it was without any dressings, without any spiced WITHOUT anything but still fresh and nice. And it really was.


 So next evening we came there again and now I really was brave enough to try something more. The waiter reminded us and my order yesterday and he said if I want anything special they will prepare it for sure. I really appreciate the good memory the young man had. The other waiter came to take our orders and so silly way he made me feel relax and promised my steak would be rare but warm, grilled about butter or oils and grilled vegetables the same way. And everything would be perfect, no added salt, pepper, flours or anything I don’t like. He told us he care and want to take good care of the clients. I apologize my difficult attitude because I really was sorry about it. But he made me feel it was all good and it was his honor to make my dreams come true. And he did. The meal was the most perfect ever and as you all know I have eaten my dinners at the world’s most fancy restaurants in USA , London and so. So this is very much said. 

I couldn’t be happier for everything. I wish they felt my gratefulness and saw how did I enjoyed of every piece I ate and every moment I stayed with them.

 

 

Vaikka ruoka itsessään COCONUT -ravintolassa onkin täydellistä, on ravintolan palvelu silti se juttu, mikä kokoaa kaiken yhtenäiseksi, ihanaksi paketiksi. Kun kävelimme päivisin ohi, tulivat tarjoilijamme suukottamaan poskiamme ja kysymään mitä olimme puuhailleet. Katselimme kuvia, joita asiakkaat olivat ottaneet henkilökunnan kanssa. Asiakkaiden joukosta löytyi tuttuja naamoja, mm. Bull Mentula.

En ole lainkaan yllättynyt siitä, että ihmiset hakeutuvat Ixialla juuri tuohon ravintolaan ruokailemaan. COCONUTissa vain taivas on rajana, mutta unelmien toteuttaminen ei rasita lompakkoa. Nautit olostasi, saat syödä rauhassa ja tahdot tilata koko kattauksen alkuruoasta jälkiruokaan. Vatsasi täyttää laadukas ja ravitseva ruoka ja sydämesi puolestaan rakkaus.

But the food was not the only thing I wanted to back to this restaurant every night after the third day in Rhodes. It was something else, it was the staff. It was The Sneaker Grandpa and other people who served us so well. Every night we had so much fun with them all, we had some lovely discussions and we talk about Finland and Greece, they told us about their wonderful clients and show us some pictures they were taking with them. And I am not surprised at all the clients want to take some lovely pics together, the staff is something else than just waiters and door men, they feels like a family to everyone. All clients can see it and feel it and this is what touched me so much. 

First time in my life I felt to be part of something like family. I don’t have mom, dad or anyone but my little dog so no matter it’s stupid I secretly started to call these people as my family. I was already named The Sneaker Grandpa so I called our older waiter as my grandpa, the younger one as a cousin and cook as my second cousin. The door man was my uncle, the old lady in the bar my grandpa and young, very beautiful waitress as my sister. Haha it felt so nice to feel that way but I am happy they had no idea about my thoughts lol. They would have thought I am crazy haha. 

Anyway, if you have a plan to travel to Greece to Rhodes let’s try COCONUT RESTAURANT in Ixia. You will love it I promise. And when you go there just remember to say Hi from me, I am already missing them so much! I can’t thank them enough for how good they were for us, bless them. Thinking of my imaginary Greek family with deep kindness and love. xx, Lola


Mutta mikä on ravintolan tarina? Onko kyseessä perheravintola ja kuka on tuo maaginen Lenkkaripappa? Mistä juontaa juurensa tällainen ihana tunnelma, jonka koko henkilökunta yhdessä luo? He ovat kuin suuri perhe ja ottavat jokaisen asiakkaansa osaksi sitä. Ensi kertaa elämässäni minusta tuntui siltä, että olin osa tuota porukkaa; perhettä. Kutsuinkin tarjoilijaamme Isoisäksi ja nuorempaa versiota serkuksi. Ihana, kaunis naistarjoilijamme oli sisko ja baarin puolella hääräävä mummukka Isoäiti. Ovimies oli puolestaan eno ja kokki pikkuserkku.

Joka ilta tuon kolmannen illan jälkeen suuntasimme kohti COCONUTia. Kunpa voisin ottaa tämän osan täältä mukaani Suomeen, kaikki muu saisi jäädä. Jään kaipaamaan lämpimiä halauksia, viihdyttäviä keskusteluita ja tietysti myös pikkuserkun ihanaa ruokaa.

Jos ja kun suuntaat Rodoksen Ixiaan, käännä nälän yllättäessä kurssi kohti COCONUTia ja kerro minulta terveisiä.

Lämmöllä kreikkalaista mielikuvitusperhettäni ajatellen, 

<3 LOLA