Yesterday was a good day despite I had some pain in my leg. The pain is so odd, the place of its changes the rotating way: at first it is in my arm, then in my fingers my making them so stiff, then it goes to my back and from there to my leg, from there to another arm and hand, and from there to another leg and back to back. This all happen during the week, the pain stays in the same place around one day. I have never had this weird pain, the most nasty thing is that painkillers really don’t ease it all. The headache has been there everyday, but luckily not as strong everyday.

We have had few sunny days in Finland now, and I have enjoyed of them so much! Unfortunately Picasso hates outdoor life in fall and winter, so it’s such a fight to get him there even for sniffing the fresh air. Two days ago I got him there, he was fine for 20 seconds until asked to get inside my jacket. He’s such a grumpy sweetie-pie, let me say!
_________________________
Eilen oli hyvä päivä huolimatta siitä, että jalkaa särki. Tämä kipu on oudointa ikinä, se kiertää pitkin kehoa hitaasti, mutta säännöllisesti: kipu alkaa käsi- ja olkavarresta, siirtyy sormiin tehden niistä jäykät ja kipeät pökkelöt, ja kädestä selkää pitkin jalkaan. Jalasta kipu möyrii toiseen käsi- ja olkavarteen, sieltä taas käteen ja sormiin, ja lopulta taas selkää myöten toiseen kinttuun. Kipu ei siirry äkisti, vaan tämä prosessi on viikon mittainen homma; kipu viipyy vuorokauden verran yhdessä kehonosassa. Päänsärky on ollut pysyvät kiusa, se ei hellitä lainkaan täysin, mutta kevenee riippuen siitä, missä kehonosassa särky milloinkin asustaa. Inhottavinta on, että kehon särkytiloihin ei särkylääkkeet auta, joten otan vain yötä vasten vahvemman lääkkeen, joka väsyttää sen verran, että pystyn nukkumaan.

Mutta se siitä ruikutuksesta! Meillä on ollut täällä rannikolla ihanat kelit tällä viikolla. Aurinko on hellinyt, sateet on jääneet hetkeksi pois kuvioista ja tuuli on ollut maltillinen. Olen nauttinut niin paljon! Picasso ei ole, häntä ei saa ulos kiskomallakaan. Maanantaina tapahtui poikkeus, onnistuin jekuttamaan veijarin nuuhkimaan raitista ilmaa herkkujen avulla. Picasso oli fine 20 sekuntia, sen jälkeen riippui ja keikkui kintussa, ja pyysi päästä takin sisään lämmittelemään. Tämä heppu on isoin (pienin) jöröjukka koskaan.

I love fall because its sadness supports my own melancholic soul. Nature dies slowly. Same time it reminds me of its strength; in the spring it rises again and blossoms brighter than ever before. So despite its sadness, the fall also gives me lots of energy and inspiration. But.. same time I hate it because it’s so darn cold, rainy and windy. In my heart I am a summer girl!

Outside I carry water bottle with me all the time as my body dries like crazy for some reason now. I feel thirsty all the time. And for all who’s thinking about possible diabetes, no worries, I don’t have it. Instead my pancreas is hyperactive. So what else about my health status at the moment? Well, this is the second day actually my speech is so much better! I still have huge problems with letters L, R and S, but I am motivated to hit them back to normal!

I have also pampered myself with fresh food, at the moment I am craving cherry tomatoes so much!! What’s your biggest craving at the moment?
_________________________
Rakastan syksyä sen haikeuden vuoksi; luonto nuupahtaa, kuolee hiljaa pois. Se tukee omaa melankolista sielunmaisemaani, samalla muistuttaen siitä, että keväällä se kaikessa ihmeydessään nousee taas jaloilleen. Syksy antaa minulle siis voimaa ja inspiraatiota tulevaan. Samalla kuitenin inhoan syksyä, koska on kylmää, tuulista ja sataa jatkuvasti. Sydämeltäni olen kesätyttö.

Kannan ulkona mukana vesipulloa koko ajan, sillä jostain syystä kehoni kuivuu todella hurjasti nyt. Koko ajan on jano ja suu tuntuu kuivalta. Niille, jotka pohtivat diabeteksen mahdollisuutta, no worries, sitä minulla ei ole. Sen sijaan haimani on yliaktiivinen.

Sitten se kysymys, joka on monen huulilla: mitä voinnilleni nyt kuuluu? Iloisena kerron, että kuluneet kaksi päivää ovat olleet parempia. Hurjasti parempia. Puheeni on todella hyvää, vain kirjaimet R, L ja S tuottavat kovasti ongelmia. Olen kuitenkin motivoitunut jyräämään tieni takaisin sinne, missä olin.

Olen hemmotellut itseäni tuoreilla herkuilla. Tällä hetkellä himoitsen kirsikkatomaatteja ihan jäätävästi. Mikä on sinun isoin koukutuksesi tällä hetkellä?

Today I pampered myself with new sewing box. Gosh, I love it so much! What do you think? Picasso loves it, too. He was so curious when we filled it up together. I was so happy to threw away my 15 years old bad which was filled with little holes all around and I never saw needles when I tried to find scissors, they sticked my poor fingers all the time. AUTCH!

How about, what do you think of my newest knitting designs? More up to see on my website www.lolapahkinamakidesign.com
_________________________
Tänään hemmottelin itsäeni myös uudella ompelurasialla. Hitsiläinen, tykkään siitä niin paljon! Olin todella innoissani päästessäni eroon 15 vuotta vanhasta pussukasta. Se oli jo ihan reikäinen, enkä koskaan huomannut neuloja saksia etsiessäni, ja nehän pistivät sormiini joka kerta.

Entäpä, mitä tykkäät uudesta designistani? Lisää löytyy sivultani www.lolapahkinamakidesign.com

Here it was, my super quick greetings and health update. Let’s keep positive vibes and sweet mood up, babes!
_________________________
Siinäpä se olikin tältä erää, supernopeat kuulumiset. Pidetään yllä hyvää fiilistä, tyypit!

xx Lola