Olen läpi elämäni miettinyt ystävyyttä ja läpi elämäni kaivannut ystävää. Olen kaivannut sitä Sinkkuelämän ystävyyden loistoa, sitä, että voi jakaa ihan kaiken ja olla juuri sellainen kuin on. Häpeilemättä, ujostelematta – olla vaan. 

Olen kaivannut sitä tyyppiä, joka pistää mut nauramaan maha kippurassa, ja jota itse voin vastaavasti naurattaa niin että sillä tulee pissat housuun. Olen etsimättä ikävöinyt sielunkumppania, joka osaa ja tykkää yllättää ja jolle saan samalla mitalla antaa ylläreitä ja sitä kivaa takaisin huutaen, että “täältä pesee!”. En ole etsinyt, sillä elämä on opettanut minulle, että etsien ei löydä tunnetason asioita. Ne tulevat luokse silloin kun niin on tarkoitettu. 

Hello my little sweetie pies! How is your Wednesday going? Today I am sharing my thoughts about friendship. Just a little bit. Because all of my life I have wish there was someone who 
would perfectly understand me and share the things I love. I have wish there was a friend who would make me laugh and who I could cheer up with my silly things. A friend who would be happy the things I make and who enjoy of my company. With the full soul and heart. I haven’t looking for this guy because my life has taught me that you won’t find what you’re looking for if you try to find these kind of things too hard. It’s same with love. They come to you when you are ready. 



Minun elämääni on sännännyt Vili-Vilperi, yksi lapsuuteni rakkaimmista piirrettyhahmoista ja usko pois kun sanon, hän on juuri sellainen juku-juku-tyyppi! IHANA! Hän naurattaa ja hän itkettää, mutta hyvällä tavalla. Hän piristää ja hän yllättää. Ja hän on fiiliksissään mun jutuista. Mun Vili-Vilperini on täynnä energiaa ja mieleltään sellainen pieni höpsö niin kuin minäkin. Meitä yhdistää samat jutut ja vaikka tulemmekin täysin erilaisista oloista on meillä paljon kokemuspohjaa jaettavana. Mulla on sellainen olo, että olen kokonainen. Ystävyyden suuri voima on viimein täydentänyt mun sydämeni täydeksi. 

Now, finally, my little Blinky Bill (it was my favorite when I was a kid haha ) has finally reached me. My Blinky Bill is the one, the friend I have missed all my life. The other side of heart and soul. The one who makes me laugh and who I can cheer up. And who really cheers me up. We have lots in common and we complete each other. Many ways. 

Today my post is very simple and there is no so big point at all actually. I just wanna tell you my Blinky Bill makes me feel happy and thankful. Hold your friend’s hand and do not let it go. It’s too precious to lose. And if you don’t have the truly friend in your life yet please do not lose your faith. It comes to you, it really will. 

Happy Wednesday sweetheart! xx, Lola

Postauksellani ei ole tänään sen suurempaa punaista lankaa, tänään mun pointtini on kaikessa yksinkertaisuudessaan se, että mun Vili tekee mulle ihan tosi hyvää.

Pidä kiinni ystävästäsi, ja mikäli sellaista tosiystävää ei ole vielä tullut vastaan, se tulee kyllä – pidä silmät ja sydän auki, murunen. Se tulee kyllä. 

Ihanaa keskiviikkoa!

PUS!

<3 LOLA