Olin joskus vuosia sitten aamiaisihminen – siis ihan tosissaan aamiaisihminen! Saatoin herätä kolme tuntia aikaisemmin ihan vain siksi, että halusin leipoa alusta alkaen tuoreet sämpylät ja puristaa appelsiinimehun aamiaispöytään. Muistan sen tunteen, kun pehmeä taikina antoi töitä vastaheränneille sormilleni ja kuinka tuoksut herättelivät uniset ajatukseni hitaasti mutta varmasti uuteen aamuun. Parasta oli kuitenkin jaettu ilo siitä, kun suut saivat mussuttaa uunituoretta leipomusta kellon hiipiessä kohti aamu seitsemää – ruoka maistuu aina paremmalta seurassa!

Silloinen miesystäväni rakasti tätä kokkailupiirrettä minussa ja minä rakastin sitä, että sain toteuttaa itseäni ja samalla hemmotella toista. Se oli ihanaa! Nykyään ihmiset ovat kovin toisenlaisia. En muista milloin olisin viimeksi saanut nauttia seurasta, jossa syödään aamiaista. Nykyisin aamut eivät ala sämpylöitä leipoen, sillä niitä ei syö kukaan. Aamut eivät ala minkäänlaisella ruoanvalmistuksella, sillä täällä ei ole tyyppejä, joille aamiainen maistuisi. Voi huoh! Tämän myötä aamiainen jäi itseltänikin vuosiksi hyvin vähälle huomiolle. 

I was such a Morning Person years ago. I loved to bake some buns in early morning and pamper the people I love with fresh squeezed juices. I loved the smells and I loved the feeling this made to me feel. But nowadays people do not eat breakfast very much. Or not people around me and this is so dull. No anymore I have anyone to bake those buns or make some pancakes. So now when I have moved to live in new home I have decided to find my morning person again! I am waking my morning person up with Pippi Longstocking like with pancakes. Ah! That feeling! I really recommend to try this every morning at least one week! This will boost your happiness up!! <3 <3

xx, Lola

Uusi koti on innoittanut mut taas aamuilemaan. Ehkä jo pelkästään se, että tilaa on ympärillä enemmän kuin 20 neliötä, jossa vietin viimeiset kuusi vuotta elämästäni. Pienen aamiaispöydän ääressä voi jälleen herätä henkiin se sama fiilis kuin vuosia sitten, enkä tällä kertaa aio välittää siitä onko minulla seuraa vai ei, vaan aion nauttia aamuista taas!

Herättelen ja hemmottelen aamuminääni erilaisilla jutuilla, joista lempparikseni on muodostunut lettukestit. Tästä tulee ihan Peppi Pitkätossu-fiilis! <3 Mascarpone-juusto ei ole se terveellisin valinta, mutta ajattelen asian niin, että kun nappaan aamusta reippaammin kaloreita, jaksan vastaavasti tallustaa reippaammin aamuisella lenkkipolulla. Elämä on parhaimmillaan nauttimista!



Millaisia sun aamut on? Oletko jo kokeillut Peppi Pitkätossu-fiilistä? Suosittelen!


Ihainia, ihania aamuja sinulle! Ja tsemppiä tähän uuteen viikkoon!

PUS!

<3 LOLA